Alkuperämaa: Kroatia, Englanti
Paino: 20–32 kg
Lempinimi:dalmatialainen, dalmis
Nykyinen käyttötarkoitus:seura- ja harrastuskoira
Kenelle rotu sopii?:ihmiselle, joka nauttii liikunnallisesta arjesta. Dalmatialainen sopii yleensä lapsiperheisiin ja voi olla oiva valinta myös ensimmäiseksi koiraksi, kunhan koiran ostoa pohtiva ymmärtää rodun asettamat tarpeet.
Huomioitavaa:rotu on vilkas, ystävällinen ja toisinaan omapäinen. Se tarvitsee tarpeeksi liikuntaa sekä johdonmukaista koulutusta.
Rodun mahdolliset terveyshaasteet:muun muassa perinnöllinen kuurous, uraattikiteet, epilepsia sekä taipumus atopiaan ja allergioihin.
Lisätietoa: löydät rotuyhdistyksen verkkosivun täältä. Sivuilta löytyy lisätietoa rodun terveydestä, jalostuksesta ja pentueista.
Alkuperä
Dalmatialaisen tausta on osaltaan tuntematon ja varsin monivaiheinen. Rotu yhdistetään Dalmatian rannikkoalueeseen, mutta historian saatossa samantyyppisiä koiria on nähty myös muualla Euroopan alueella.
Dalmatialaisen on arveltu levinneen ympäri Eurooppaa matkaavien romanien rinnalla – koira turvasi matkalaisten taivalta ja oli apuna myös metsästyksessä. Nykyisen dalmatialaisen on kuitenkin uskottu kehittyneen pitkälti Englannissa, missä rodun edustajat tunnettiin näyttävinä vaunu- ja tallikoirina. Rodun erityinen tehtävä oli juosta hevosten ja vaunujen rinnalla, suojella kulkuetta ja pitää talliympäristö rauhallisena.
Valitse dalmatialaiselle viljaton Active-kuivaruokamme, jonka kehitimme yhteistyössä Suomen Agilityliiton kanssa. Ruokaan on lisätty nivelravinteita, omega-3-rasvahappoja sekä L-karnitiinia tukemaan koiran elimistön palautumista rasituksesta. Tutustu erittäin suosittuun kuivaruokaamme!
Luonne, koulutus ja liikunnan tarve
Dalmatialainen on yleensä ystävällinen, vilkas ja aktiivinen koira. Se kiintyy vahvasti perheeseensä ja viihtyy siellä, missä sen ihmisetkin ovat. Toisaalta rotu voi olla valpas ja toisinaan pidättyväinen vieraita kohtaan. Siksi pentuajan sosiaalistaminen on tärkeää. Kun koira saa hallittuja, myönteisiä kokemuksia erilaisista ihmisistä, ympäristöistä ja tilanteista, kasvaa nuoresta nelijalkaisesta todennäköisemmin tasapainoinen aikuinen.
Tiesitkö, että dalmatialaisen tunnusmerkinomaiset mustat tai ruskeat täplät ilmestyvät vasta pentujen ollessa 2–4-viikon ikäisiä? Pennut syntyvät valkoisina.
Koulutuksessa dalmatialainen hyötyy selkeästä, johdonmukaisesta ja reilusta ohjauksesta. Se oppii nopeasti, mutta kyllästyy herkästi toistoon, jos tekeminen on yksitoikkoista. Lyhyet, vaihtelevat harjoitukset toimivat usein paremmin kuin pitkät suoritusrupeamat. Palkitseminen ja sen hyvä ajoitus ovat avainasemassa.
Pidä dalmatialaisen motivaatio oppimiseen kohdillaan esimerkiksi palkitsemalla se Northern Treats -herkuilla, jotka sisältävät noin 90 % tuoretta lihaa – ilman viljoja. Tutustu kattavaan herkkuvalikoimaamme ja löydä koirasi suosikki!
Dalmatialaisen liikunnan tarve on selvästi keskimääräistä koiraa suurempi. Pelkät lyhyet hihnalenkit eivät yleensä riitä, vaan dalmatialainen tarvitsee päivittäin reipasta liikuntaa sekä mahdollisuuden käyttää päätään. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi metsälenkit, juoksulenkit, canicross, rally-toko, toko, jälki, nose work ja erilaiset tasapaino- ja kehonhallintaharjoitukset.
Rodun energisyys voi ilmetä nuoressa koirassa vauhdikkaana käytöksenä, kuten pomppimisena tai innostuneena koheltamisena. Tämä ei ole koiran huonoa tai vaikeaa luonnetta, vaan yhdistelmä nuoren koiran intoa ja keskeneräisiä taitoja. Johdonmukainen peruskoulutus, riittävä liikunta ja arjen ennakoitavuus auttavat paljon.
Jos toiveena on helppo ja vähäenerginen koira, dalmatialainen ei todennäköisesti ole paras valinta. Jos taas etsit persoonallista ja urheilullista perheenjäsentä, dalmatialainen voi olla juuri oikea rotu!
On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkkä fyysinen rasitus ei tee arjesta toimivaa, jos koira ei saa opetella myös rauhoittumista. Dalmatialaiselle kannattaa opettaa jo pentuna selkeä rytmi, milloin touhutaan ja milloin levätään.
Oikein ohjattuna dalmatialainen voi olla erinomainen perhekoira. Se on usein leikkisä, osallistuva ja hellä omiaan kohtaan. Lasten ja koiran yhteiselämässä aikuisen tehtävä on ohjata vuorovaikutusta. Koiralla tulee olla oma rauhallinen lepopaikka, eikä sitä saa häiritä levon aikana. Toisten koirien kanssa dalmatialainen tulee yleensä hyvin toimeen, kun sosiaalistaminen on tehty huolellisesti. Yksilöerot ovat kuitenkin suuria, ja osa koirista on melko valikoivia kaverisuhteissaan aikuisena.
Lopulta dalmatialaisen viehätys on sen yhdistelmässä: se on yhtä aikaa elegantti ja voimakas, iloinen ja valpas, omanarvontuntoinen, mutta syvästi omaan perheeseensä kiintyvä. Oikeassa kodissa siitä kasvaa parhaimmillaan uskollinen, aktiivinen ja arjessa mukana kulkeva ystävä moneksi vuodeksi.
Vilkkaan dalmatialaisen nesteytys kannattaa pitää kunnossa lusikoimalla herkullista märkäruokaa koiran kuppiin. Tämä myös monipuolistaa koiran ruokavaliota – pieni valinta, iso merkitys. Tutustu märkäruokavalikoimaamme, johon kuuluvat niin annospussit kuin koiranmakkarat!
Turkinhoito ja arjen valinnat
Dalmatialaisen turkki on lyhyt ja sileä. Helppohoitoiseen turkkiin harvemmin jää selkeää likaa tai risumuistoja metsälenkiltä. Pikainen viikoittainen sukiminen, esimerkiksi kumisualla, riittää pitkälle. Erityistä karvanlähtöaikaa ei ole, vaan karvaa lähtee pitkin vuotta.
Pesua dalmatialainen kaipaa yleensä vain tarpeen mukaan. Perushoitoon kuuluvat lisäksi kynsien leikkaus, korvien seuranta, hampaiden hoito ja ihon kunnon tarkkailu. Koska turkki on lyhyt, dalmatialainen voi tarvita viileällä ja märällä säällä suojaa, etenkin jos ulkoilu on pitkäkestoista.
Huolellisesti suunnitellut tuotteemme ovat saaneet inspiraationsa pohjoismaisesta elämäntyylistä ja luonnosta, jossa koirilla on runsaasti tilaa juosta ja peuhata kirsut täynnä raikasta ilmaa. Siitä kumpuaa pohjoismainen onnellisuus.